Suolistobakteerit
Suoliston mikrobiomi käsittää lukuisan määrän erilaisia bakteerilajeja. Aiemmin niiden merkitystä elimistön toiminnalle ei tunnettu niin hyvin kuin nykyään. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että se osallistuu aktiivisesti elimistön toimintaan ja muutokset sen toiminnassa liittyvät useaan terveysongelmaan ja sairauteen. Bakteerit vaikuttavat mm. suoliston läpäisevyyteen ja erittävät lukuisia aineita, joilla on merkitys elimistön hormonaaliseen toimintaan, immuunivasteeseen ja hermostoon. Eri bakteereilla on erilaisia tehtäviä ja niiden määrät ja monimuotoisuus suolistossa ovat myös keskeisessä asemassa terveyden kannalta.
Patogeeniset bakteerit normaalifloorassa
Escherichia on gram-negatiivisten anaerobisten bakteerien suurin suku. Vaikka suurin osa Escherichian- lajeista on yleisiä suoliston mikrobiomissa, niin osa erityisesti Escherichia colin serotyypeistä voi olla ihmiselle patogeenejä. Tyypillisesti patogeenit Escherichia colit aiheuttavat virtsatieinfektioita ja muita suoliston sairauksia (mm. ripulitaudit). Escherichia- lajit liittyvät myös naisten emättimen mikrobikannan epätasapainoon.
Escherichia coli (E.coli) on yleinen ihmisten maha-suolikanavan asukas. E.colit voivat muuttua patogeenisiksi, tautia aiheuttaviksi bakteereiksi hankkimalla ylimääräistä geneettistä materiaalia ympäristöstään. Patogeeniset kannat voivat kiertää elimistössä virulenttisina (taudin aiheuttamiskyky) patogeeneinä. E.coli on yksi yleisimmistä bakteeriperäisen gastroenteriitin aiheuttajista maailmassa. Tyypillisiä ripulia aiheuttavia patogeenisia E.coli kantoja ovat ETEC (Enterotoxigenic Escherichia coli), EPEC (Enteropathogenic Escherichia coli), EIEC (Enteroinvasive Escherichia coli), EAEC (Enteroaggregative Escherichia coli) ja STEC (Shigatoxigenic Escherichia coli. Paras menetelmä E.colin ja sen kantojen tutkimiseen kliinisessä laboratoriossa on PCR (Polymerase Chain Reaction).
Citrobacter suvun bakteerit ovat gramnegatiivisia, yleisiä suoliston mikroflooran bakteereja. Lajeista mm. C. amalonaticus, C. koseri ja C. freundii käyttävät sitraattia hiilen lähteenä. Tämän suvun lajeilla on erikoispiirteenä kyky muuttaa tryptofaania indoliksi, fermentoida laktoosia ja käyttää malonaattia. Suoliston lisäksi Citrobacter suvun lajit esiintyvät myös maaperässä ja vesistöissä. Harvinaisissa tapauksissa ne voivat aiheuttaa virtsaputken sairauksia, sekä pienillä lapsilla aivokalvontulehdusta ja sepsistä. C.freundii on lisäksi ampisilliini resistentti laji.
Pseudomonas aeruginosa on gram-negatiivinen ei-fermentoiva basilli ja vaarallinen patogeeni. Multiresistenttejä P. aeruginosa kantoja esiintyy usein sairaaloissa, joten se on sairaalabakteeri. Bakteeri pystyy elämään monenlaisissa ympäristöissä ja jopa tislatussa vedessä. P.aeruginosa löytyy usein myös taudinaiheuttajana pilaantuneista tuotteissa, kuten piilolinssinesteissä.
Stafylococcus eli stafylokokkien suku koostuu yli 40:stä lajista. Ne ovat gramnegatiivisia bakteereja. Suurin osa niistä on vaarattomia ja niitä asustaa mm. ihmisen ihon bakteerifloorassa ja limakalvoilla. Osa stafylokokeista on taudinaiheuttajia ja tunnetuin näistä on S. aureus. Stafylokokit aiheuttavat usein ihoinfektioita ja ruokamyrkytyksiä, mutta vaarallisimmillaan ne voivat olla verenmyrkytyksen, sydäntulehduksen tai pneumonian aiheuttajia. Riskiryhmiä stafylokokkien aiheuttamille infektioille ovat pienet lapset, kroonisia sairauksia tai syöpää sairastavat, sekä verisuonisairauksia tai keuhkosairauksia sairastavat potilaat.
Veillonella- suvun bakteerit tunnistetaan tyypillisesti niiden kyvystä fermentoida laktaattia. Ne elävät nisäkkäiden suolistossa ja suun limakalvolla. Veillonella- lajit ovat yleisiä ja pääsääntöisesti vaarattomia, mutta niiden esiintymiseen on liitetty mm. osteomyeliittiä, endokardiittia, sekä hampaiden infektioita (esim. karies).
Eniten tutkittuja Raoultella-suvun bakteereja ovat R. ornithinolytica and R. planticola. Ne ovat histamiinia tuottavia bakteereja, joita esiintyy pääasiassa kaloissa ja vesistöissä. Bakteerit aiheuttavat laajalti erilaisia infektioita kroonisesti sairailla ihmisillä. R. ornithinolytican on raportoitu aiheuttavan jopa bakterinemian suolistosairauden seurauksena. Bakteerit lisääntyvät herkästi pilaantuneessa ja väärin säilötyssä kalassa.
Erwinia on bakteerisuku, jota esiintyy pääasiassa kasveissa. Ne aiheuttavat harvoin infektioita. Poikkeuksena erityisesti vanhuksilla, niitä on todettu virtsatieinfektion aiheuttajana (E.persicinus), sekä kohdun kaulan lymfadeniitin aiheuttajana (E.tasmaniensis).
Kampylobakteerit ovat yksi akuutin suolistoinfektion aiheuttajista. Taudille tyypillisiä ovat kuume, pahoinvointi, ripuli ja vatsakipu. Yleisimmät tartunnan lähteet ovat väärin säilytetyt ja käsitellyt siipikarjatuotteet. Infektiot voivat olla vakavia henkilöillä, joilla on jokin perussairaus tai heikentynyt immuniteetti. Kampylobakteeri-infektion komplikaationa voi potilaalle kehittyä niveltulehdus tai jopa Polyradikuliitti (Guillain - Barré-oireyhtymä), johon liittyy vaurioita ääreishermostossa. Osa vaurioista voi jäädä pysyväksi.
Salmonella suvun bakteerit aiheuttavat laajasti monenlaisia infektioita, kuten gastroenteriittiä, ruokamyrkytyksiä, verisuoni-infektioita, verenmyrkytyksiä, osteomyeliittiä ja paiseita. Elimistöön bakteerit pääsevät maha-suolikanavan kautta, missä ne voivat selviytyä happamassakin ympäristössä. Ne ovat kuitenkin yleensä helposti hoidettavissa antibioottihoidolla.
Vibriot ovat bakteereita, jotka elävät vapaasti merivedessä ja jokisuistoissa. Niitä esiintyy myös raaoissa kalatuotteissa ja muissa merenelävissä. Lämpötila vaikuttaa niiden kasvuun ja sen vuoksi niiden aiheuttamien infektioiden esiintymishuippu ajoittuu kesälle. Tärkeimmät Vibrioiden aiheuttamat infektiot ovat gastroenteriitti ja haavainfektiot, sekä harvoin myös sepsis. Yleisimmät tartunnan lähteet ovat huonosti käsitellyt kalat ja äyriäiset. V. mimicus-, V. fluvialis-, V. furnissii- ja G. hollisae -lajit aiheuttavat gastroenteriittiä, johon liittyy ripulia, pahoinvointia, oksentelua ja vatsakramppeja. V. alginolyticus ja P. damselae voivat aiheuttaa haavainfektioita ja harvoin myös välikorvantulehduksia.
Yersiniat ovat eläinten bakteereita, mutta voivat myös aiheuttaa ihmisillä suolisto- ja yleisinfektioita. Tärkeimmät tartunnan lähteet ovat saastuneet elintarvikkeet.
Clostridium- suvun tunnetuin bakteeri on C. Difficile. Niitä esiintyy luontaisesti ympäristössä ja ne ovat tyypillisiä maaperän bakteereja. Bakteeria esiintyy myös osalla ihmisistä normaalisti paksusuolessa. Näin se on opportunistisesti tautia aiheuttava bakteeri, joka voi aiheuttaa suolistoinfektion, erityisesti sen erittämien toksiinien vuoksi. Joskus sen aiheuttama infektio voi olla jopa hengenvaarallinen, johon liittyy erittäin voimakas paksusuolentulehdus.
Staphylococcus aureus on yleinen bakteeri ihmisen mikrobistossa. Elää yleensä iholla ja ylähengitysteissä. Valinnaisesti anaerobinen bakteeri, joka vähentää katalaasin ja nitraatin tasoja ympäristössä. Se on kuitenkin ehdollisesti patogeeninen bakteeri, jolloin se voi aiheuttaa mm. ihoinfektioita, hengitystieinfektioita ja ruokamyrkytyksiä. Tartunta saadaan kosketustartuntana.
Campylobacter jejuni on yksi yleisimmistä elintarvikeperäisten myrkytysten aiheuttajista. Euroopassa ja Yhdysvalloissa sitä todetaan 14 tapausta 100 000 henkilöä kohden. C. jejuni-infektio johtaa yleensä enteriittiin, jonka oireita voivat olla kuume, ripuli, vatsakipu ja pahoinvointi.
Clostridium difficile on itiöitä muodostava bakteeri, joka voi aiheuttaa suolistotulehduksen. Serotyypit A ja B tuottavat toksiineja, jotka saavat aikaan voimakkaan ripulin. Bakteeri elää suoliston normaalifloorassa valtaosalla imeväisikäisistä ja aikuisista muutamalla prosentilla. Sairastuminen tapahtuu usein mikrobilääkehoidon jälkeen, koska lääkehoito tuhoaa suoliston normaalin mikrobiston ja edistää Clostridium difficilen kasvua. Kannat ovat usein moniresistentteja, jolloin monet antibiootit eivät tehoa bakteeriin. Vakavin, henkeä uhkaava taudin muoto on pseudomembranoottinen enterokoliitti, jolloin suolen seinämässä nähdään tulehduksellisia peitteitä. C. perfringens on Citrobacter -suvun bakteerilaji, jota esiintyy laajalti luonnossa (vedessä, maaperässä, kasveissa) sekä myös ihmisten, muiden selkärankaisten ja hyönteisten suolistossa. Se on myös merkittävä ruokamyrkytyksen aiheuttaja ja tartunta saadaan usein saastuneesta lihasta ja kalasta. Pahimmillaan tauti voi aiheuttaa vakavaa kudosnekroosia, jolloin se tuhoaa elimistön kudoksia.
Escherichia coli (E.coli) on yleinen ihmisten maha-suolikanavan asukas. E.colit voivat muuttua patogeenisiksi, tautia aiheuttaviksi bakteereiksi hankkimalla ylimääräistä geneettistä materiaalia ympäristöstään. Patogeeniset kannat voivat kiertää elimistössä virulenttisina (taudin aiheuttamiskyky) patogeeneinä. E.coli on yksi yleisimmistä bakteeriperäisen gastroenteriitin aiheuttajista maailmassa. Tyypillisiä ripulia aiheuttavia patogeenisia E.coli kantoja ovat ETEC (Enterotoxigenic Escherichia coli), EPEC (Enteropathogenic Escherichia coli), EIEC (Enteroinvasive Escherichia coli), EAEC (Enteroaggregative Escherichia coli) ja STEC (Shigatoxigenic Escherichia coli. Paras menetelmä E.colin ja sen kantojen tutkimiseen kliinisessä laboratoriossa on PCR (Polymerase Chain Reaction).
Citrobacter suvun bakteerit ovat gramnegatiivisia, yleisiä suoliston mikroflooran bakteereja. Lajeista mm. C. amalonaticus, C. koseri ja C. freundii käyttävät sitraattia hiilen lähteenä. Tämän suvun lajeilla on erikoispiirteenä kyky muuttaa tryptofaania indoliksi, fermentoida laktoosia ja käyttää malonaattia. Suoliston lisäksi Citrobacter suvun lajit esiintyvät myös maaperässä ja vesistöissä. Harvinaisissa tapauksissa ne voivat aiheuttaa virtsaputken sairauksia, sekä pienillä lapsilla aivokalvontulehdusta ja sepsistä. C.freundii on lisäksi ampisilliini resistentti laji.
Pseudomonas aeruginosa on gram-negatiivinen ei-fermentoiva basilli ja vaarallinen patogeeni. Multiresistenttejä P. aeruginosa kantoja esiintyy usein sairaaloissa, joten se on sairaalabakteeri. Bakteeri pystyy elämään monenlaisissa ympäristöissä ja jopa tislatussa vedessä. P.aeruginosa löytyy usein myös taudinaiheuttajana pilaantuneista tuotteissa, kuten piilolinssinesteissä.
Stafylococcus eli stafylokokkien suku koostuu yli 40:stä lajista. Ne ovat gramnegatiivisia bakteereja. Suurin osa niistä on vaarattomia ja niitä asustaa mm. ihmisen ihon bakteerifloorassa ja limakalvoilla. Osa stafylokokeista on taudinaiheuttajia ja tunnetuin näistä on S. aureus. Stafylokokit aiheuttavat usein ihoinfektioita ja ruokamyrkytyksiä, mutta vaarallisimmillaan ne voivat olla verenmyrkytyksen, sydäntulehduksen tai pneumonian aiheuttajia. Riskiryhmiä stafylokokkien aiheuttamille infektioille ovat pienet lapset, kroonisia sairauksia tai syöpää sairastavat, sekä verisuonisairauksia tai keuhkosairauksia sairastavat potilaat.
Veillonella- suvun bakteerit tunnistetaan tyypillisesti niiden kyvystä fermentoida laktaattia. Ne elävät nisäkkäiden suolistossa ja suun limakalvolla. Veillonella- lajit ovat yleisiä ja pääsääntöisesti vaarattomia, mutta niiden esiintymiseen on liitetty mm. osteomyeliittiä, endokardiittia, sekä hampaiden infektioita (esim. karies).
Eniten tutkittuja Raoultella-suvun bakteereja ovat R. ornithinolytica and R. planticola. Ne ovat histamiinia tuottavia bakteereja, joita esiintyy pääasiassa kaloissa ja vesistöissä. Bakteerit aiheuttavat laajalti erilaisia infektioita kroonisesti sairailla ihmisillä. R. ornithinolytican on raportoitu aiheuttavan jopa bakterinemian suolistosairauden seurauksena. Bakteerit lisääntyvät herkästi pilaantuneessa ja väärin säilötyssä kalassa.
Erwinia on bakteerisuku, jota esiintyy pääasiassa kasveissa. Ne aiheuttavat harvoin infektioita. Poikkeuksena erityisesti vanhuksilla, niitä on todettu virtsatieinfektion aiheuttajana (E.persicinus), sekä kohdun kaulan lymfadeniitin aiheuttajana (E.tasmaniensis).
Kampylobakteerit ovat yksi akuutin suolistoinfektion aiheuttajista. Taudille tyypillisiä ovat kuume, pahoinvointi, ripuli ja vatsakipu. Yleisimmät tartunnan lähteet ovat väärin säilytetyt ja käsitellyt siipikarjatuotteet. Infektiot voivat olla vakavia henkilöillä, joilla on jokin perussairaus tai heikentynyt immuniteetti. Kampylobakteeri-infektion komplikaationa voi potilaalle kehittyä niveltulehdus tai jopa Polyradikuliitti (Guillain - Barré-oireyhtymä), johon liittyy vaurioita ääreishermostossa. Osa vaurioista voi jäädä pysyväksi.
Salmonella suvun bakteerit aiheuttavat laajasti monenlaisia infektioita, kuten gastroenteriittiä, ruokamyrkytyksiä, verisuoni-infektioita, verenmyrkytyksiä, osteomyeliittiä ja paiseita. Elimistöön bakteerit pääsevät maha-suolikanavan kautta, missä ne voivat selviytyä happamassakin ympäristössä. Ne ovat kuitenkin yleensä helposti hoidettavissa antibioottihoidolla.
Vibriot ovat bakteereita, jotka elävät vapaasti merivedessä ja jokisuistoissa. Niitä esiintyy myös raaoissa kalatuotteissa ja muissa merenelävissä. Lämpötila vaikuttaa niiden kasvuun ja sen vuoksi niiden aiheuttamien infektioiden esiintymishuippu ajoittuu kesälle. Tärkeimmät Vibrioiden aiheuttamat infektiot ovat gastroenteriitti ja haavainfektiot, sekä harvoin myös sepsis. Yleisimmät tartunnan lähteet ovat huonosti käsitellyt kalat ja äyriäiset. V. mimicus-, V. fluvialis-, V. furnissii- ja G. hollisae -lajit aiheuttavat gastroenteriittiä, johon liittyy ripulia, pahoinvointia, oksentelua ja vatsakramppeja. V. alginolyticus ja P. damselae voivat aiheuttaa haavainfektioita ja harvoin myös välikorvantulehduksia.
Yersiniat ovat eläinten bakteereita, mutta voivat myös aiheuttaa ihmisillä suolisto- ja yleisinfektioita. Tärkeimmät tartunnan lähteet ovat saastuneet elintarvikkeet.
Clostridium- suvun tunnetuin bakteeri on C. Difficile. Niitä esiintyy luontaisesti ympäristössä ja ne ovat tyypillisiä maaperän bakteereja. Bakteeria esiintyy myös osalla ihmisistä normaalisti paksusuolessa. Näin se on opportunistisesti tautia aiheuttava bakteeri, joka voi aiheuttaa suolistoinfektion, erityisesti sen erittämien toksiinien vuoksi. Joskus sen aiheuttama infektio voi olla jopa hengenvaarallinen, johon liittyy erittäin voimakas paksusuolentulehdus.
Staphylococcus aureus on yleinen bakteeri ihmisen mikrobistossa. Elää yleensä iholla ja ylähengitysteissä. Valinnaisesti anaerobinen bakteeri, joka vähentää katalaasin ja nitraatin tasoja ympäristössä. Se on kuitenkin ehdollisesti patogeeninen bakteeri, jolloin se voi aiheuttaa mm. ihoinfektioita, hengitystieinfektioita ja ruokamyrkytyksiä. Tartunta saadaan kosketustartuntana.
Campylobacter jejuni on yksi yleisimmistä elintarvikeperäisten myrkytysten aiheuttajista. Euroopassa ja Yhdysvalloissa sitä todetaan 14 tapausta 100 000 henkilöä kohden. C. jejuni-infektio johtaa yleensä enteriittiin, jonka oireita voivat olla kuume, ripuli, vatsakipu ja pahoinvointi.
Clostridium difficile on itiöitä muodostava bakteeri, joka voi aiheuttaa suolistotulehduksen. Serotyypit A ja B tuottavat toksiineja, jotka saavat aikaan voimakkaan ripulin. Bakteeri elää suoliston normaalifloorassa valtaosalla imeväisikäisistä ja aikuisista muutamalla prosentilla. Sairastuminen tapahtuu usein mikrobilääkehoidon jälkeen, koska lääkehoito tuhoaa suoliston normaalin mikrobiston ja edistää Clostridium difficilen kasvua. Kannat ovat usein moniresistentteja, jolloin monet antibiootit eivät tehoa bakteeriin. Vakavin, henkeä uhkaava taudin muoto on pseudomembranoottinen enterokoliitti, jolloin suolen seinämässä nähdään tulehduksellisia peitteitä. C. perfringens on Citrobacter -suvun bakteerilaji, jota esiintyy laajalti luonnossa (vedessä, maaperässä, kasveissa) sekä myös ihmisten, muiden selkärankaisten ja hyönteisten suolistossa. Se on myös merkittävä ruokamyrkytyksen aiheuttaja ja tartunta saadaan usein saastuneesta lihasta ja kalasta. Pahimmillaan tauti voi aiheuttaa vakavaa kudosnekroosia, jolloin se tuhoaa elimistön kudoksia.