Tuhoutuuko elämäni muistot? Kaikilla ihmisillä on valtava määrä muistoja ja kokemuksia elämästä. Usein puhutaan, että "sitten kun minä olen vanha ja sairasta Alzheimeria tai Parkinsonia vanhainkodissa". Näiden asioiden henkilökohtainen vakavuus ilmenee usein vasta silloin kun sairastumisen prosessi on alkanut. Mutta elämän hyvät muistot ja omatoiminen eläminen on tärkeää varmasti jokaiselle. Tämä ns. ironinen suhtautuminen keventää huolta sairauteen suhtautumisessa nuorena. On tosiasia, että kaikenikäiset ihmiset ovat jossain määrin huolissaan siitä asiasta, että sairastunko minä alzheimeriin ja koska tämä tapahtuu. Onko tietoisuus hyvästä vai aiheuttaako se turhaa huolta? Monet testin suorittaneet ja korkean riskin alzheimerituloksen saaneet ovat kertoneet, että tieto heidän riskistä ei ole lisännyt huolta vaan päinvastoin. "Nyt tiedän että minulla on perimässä riski sairastua, niin osaan huomioida tämän elämässä ja elintavoissani".

Alzheimerin tauti on muistisairaus, joka johtaa kongitiivisten toimintojen heikkenemiseen ja lopulta vakavaan dementiaan. Prosessi etenee usein hitaasti, mutta palautumattomasti. Lääkkeillä voidaan ainoastaan vaikuttaa pahenemiseen, joskus toimintakyvyn kohentamiseen. Osalle lääkityksestä ei ole juurikaan hyötyä. Taudin täydelliseen pysäyttämiseen tai ennaltaehkäisyyn ei toistaiseksi ole hoitokeinoja. Taudin eteneminen aiheuttaa kudostuhoa aivoissa, joka voidaan todetä pään magneettikuvauksella. Alzheimerin tautia esiintyy pääsääntöisesti yli 65-vuoden ikäisillä, mutta joskus myös nuoremmilla.

Mitä ja miksi aivoissa tapahtuu muutoksia?

Aivojen eri osat vastaavat erilaisista, monimutkaisista toiminnoista. Elintoimintojen ja aistien säätelyn lisäksi keskeinen aivojen tehtävä on muisti, oppiminen ja näiden yhteistoiminta (kongitiiviset toiminnot). Järjestelmässä eri osa-alueet kommunikoivat ja koordinoivat tehtäviä ja asioita saumattomasti lukuisten hermoyhteyksien avulla. Alzheimerin taudissa tämä järjestelmä sairastuu ja tuhoutuu. Prosessi alkaa hippokampuksesta, joka on keskeinen osa muistia. Tauti etenee tästä laajemmalle aiheuttaen ajattelun ja päättelykyvyn aluieden tuhoutumista. Alzheimerin taudin tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta hermosolujen tuhoutuminen tunnetaan johtuvan amyloidin kertymisestä soluihin, aiheuttaen niiden vaurioitumisen. Osalla alzheimerin tautia sairastavilla todetaan geneettinen alittius sen syntyyn.

Alzheimerintaudin syntymisen syytä ei tarkasti tunneta, mutta tutkijat ovat todenneet taudin kehittymiseen vaikuttavia riskitekijöitä. Suurin riski on luonnollisesti korkea ikä. Lisäksi on todettu, että taudin esiintyminen lähisuvussa, lisää henkilön riskiä sairastua. Genetiikan tutkimusmenetelmien myötä on voitu osoittaa tietynlaisia geenien muotoja, joiden on todettu lisäävän riskiä sairastumiseen. Myös muutamia muita tekijöitä on osoitettu olevan yhteydessä alzheimerin taudin syntyyn (nais sukupuoli, korkea kolesteroli ja verenpaine).

Alzheimerin taudin ehkäisy?

Britanniassa, Cambridgen yliopiston tutkijoiden mukaan jopa noin kolmasosa uusista Alzheimerin taudeista voitaisiin ehkäistä. Sairastumisen riskiä, huomattiin lisäävän tupakointi, liikunan puute, korkea verenpaine, sekä matala koulutustaso / teidon käyttämisen puute. Tieto sairauden syntyyn vaikuttavista tekijöistä, aktiivinen riskien ennakointi ja perimän tuntemus vähentäisi alzheimerin taudin esiintymistä merkittävästi, sekä parantaisi hoitoa ja ennakoitavuutta.