Mikrobiomi - Suoliston bakteerit
Mikrobiomin tutkimus on noussut tärkeäksi tieteenhaaraksi viimeisten vuosien aikana. Tuhannet tieteelliset ja laajat projektit ovat selvittäneet ihmisen mikrobiomin vaikutuksia terveyteen. Tutkimuksissa on saatu selville yhä enemmän siitä, miten tärkeä suoliston mikrobiomi on ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille.
Terveys
Ravinteet
|
Ruoka
Bakteeripopulaatio
|
Kehossasi elää triljoonia bakteereita suolistossa. Tätä kutsutaan nimellä suoliston mikrobiomi. Bakteerien yhteenlaskettu DNA määrä ylittää jopa ihmisperäisen DNA-määrän elimistössäsi. Tiedeyhteisö ehdottaa jopa suoliston bakteeriflooran käsittelemistä omana elintoimintonaan.
Suoliston ongelmat voivat johtua monesta syystä. Joskus lääkäri diagnosoi suoliston sairauden, mutta usein oireiden syy saattaa jäädä epäselväksi. Suoliston bakteerit eli mikrobiomi voi olla selityksenä vatsan ongelmille.
Ruokavalio ja mikrobiomi
Suoliston bakteeripopulaation koostumukseen vaikuttaa se mitä syöt päivittäin. Jokaisella henkilöllä on ainutlaatuinen mikrobiprofiili. Siihen vaikuttavat monet tekijät kuten, ruokavalio, elinympäristö, antibioootit sekä myös henkiset tekijät.
Elimistösi kyky syntetoida joitain vitamiineja ja hajottaa ravintoa, riippuu suoliston mikrobeista. Vaikka söisit tuoretta ja ns. terveellistä ruokaa, niin vitamiinien synteesi ja ravinteiden hajotus ei välttämättä ole parhaimmillaan, jos ruokavalio on yksipuolista. Ruokavaliosta voi puuttua joitain tärkeitä aineita, jolloin mikrobiomin koostumus ei ole täysin optimaalinen.
Tiettyjen elitarvikkeiden aiheuttamat bakteeripopulaation muutokset tunnetaan. Tutkimalla bakteerien osuuksia suolistossa, voidaan arvioida mitä ruokavalioon tulisi sisällyttää lisää tai mitä vähentää.
Elimistösi kyky syntetoida joitain vitamiineja ja hajottaa ravintoa, riippuu suoliston mikrobeista. Vaikka söisit tuoretta ja ns. terveellistä ruokaa, niin vitamiinien synteesi ja ravinteiden hajotus ei välttämättä ole parhaimmillaan, jos ruokavalio on yksipuolista. Ruokavaliosta voi puuttua joitain tärkeitä aineita, jolloin mikrobiomin koostumus ei ole täysin optimaalinen.
Tiettyjen elitarvikkeiden aiheuttamat bakteeripopulaation muutokset tunnetaan. Tutkimalla bakteerien osuuksia suolistossa, voidaan arvioida mitä ruokavalioon tulisi sisällyttää lisää tai mitä vähentää.
Lisäksi suolistobakteereiden tärkeä tehtävä on estää ulkopuolisten ja haitallisten bakteerien pesiytyminen elimistöön. Tämän vuoksi suoliston bakteerien monimuotoisuus on merkittävässä roolissa kokonaisvaltaisen terveyden kannalta.
Mitä tiede ja tutkijat sanovat mikrobiomista
Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat suoliston bakteeripopulaation merkityksen terveyteen. Tutkijat ovat havainneet kiistattomasti, että bakteeripopulaatio vaikuttaa sairauksien syntyyn, immuniteettiin, vitamiinien tuotantoon sekä ruokavalioon ja kehon ravitsemukseen. Suoliston mikrobiomin tutkiminen on ottanut räjähdysmäisen harppauksen uuden sukupolven sekvensointimenetelmien myötä. Yhdellä analyysillä voidaan tutkia kokonainen mikrobiyhteisö kerrallaan. Tämä ainutlaatuinen menetelmä on mahdollistanut hyvien, elimistössä elävien bakteerien tutkimisen laajassa mittakaavassa. Tiedon myötä suoliston bakteeripopulaation on viimein ymmärretty olevan paljon merkityksellisempi kuin aikaisemmin on kuviteltu.
Mikrobiomin tutkimukset afrikkalaisilla osoittavat, että heidän ruokavalionsa koostuvat pääasiassa kasviperäisistä ruoka-aineista, jotka sisältävät paljon kuitua ja tärkkelystä. Tutkimukset Etelä-Amerikan alkuperäisväestössä ovat osoittaneet, että maaseudun heimokansojen ruokavaliossa on niukasti lihaa ja runsaasti maissia sekä maissista jalostettuja ruoka-aineita. Tanskalaisen väestön keskuudessa sekä, perinteisessä Eurooppalaisessa ruokavaliossa ovat yleisiä jauhopohjaiset ruuat, sekä liha ja kala. Pohjois-Amerikkalaisen väestön ruokavaliossa on melko niukasti kuitua. Sen sijaan ruokakulttuuriin kuuluvat makeat ja rasvaiset ruuat. Tämänlaisesta ruokavaliosta puhutaan tieteellisissä piireissä mm. "länsimaalainen ruokavalio". Keskimääräinen aasialainen ruokavalio sisältää paljon riisiä, kasveja ja maltillisesti lihaa. Siitä huolimatta länsimaalainen ruokakulttuuri on saanut runsaasti jalansijaa erityisesti suurissa kaupungeissa.
Mikrobiomin tutkimukset afrikkalaisilla osoittavat, että heidän ruokavalionsa koostuvat pääasiassa kasviperäisistä ruoka-aineista, jotka sisältävät paljon kuitua ja tärkkelystä. Tutkimukset Etelä-Amerikan alkuperäisväestössä ovat osoittaneet, että maaseudun heimokansojen ruokavaliossa on niukasti lihaa ja runsaasti maissia sekä maissista jalostettuja ruoka-aineita. Tanskalaisen väestön keskuudessa sekä, perinteisessä Eurooppalaisessa ruokavaliossa ovat yleisiä jauhopohjaiset ruuat, sekä liha ja kala. Pohjois-Amerikkalaisen väestön ruokavaliossa on melko niukasti kuitua. Sen sijaan ruokakulttuuriin kuuluvat makeat ja rasvaiset ruuat. Tämänlaisesta ruokavaliosta puhutaan tieteellisissä piireissä mm. "länsimaalainen ruokavalio". Keskimääräinen aasialainen ruokavalio sisältää paljon riisiä, kasveja ja maltillisesti lihaa. Siitä huolimatta länsimaalainen ruokakulttuuri on saanut runsaasti jalansijaa erityisesti suurissa kaupungeissa.
Yhteys sairauksiin varmistettu tieteellisissä tutkimuksissa
- Valtimokovettuma tautiin eli ateroskleroosiin ja siihen liittyviin sydän- ja verisuoniongelmiin on mikrobiomilla tutkittuja yhteyksiä. Asteikolla 1-10 mitattuna, mitä enemmän suojaavia tekijöitä löydetään mikrobiomista, sitä korkeampi on suojaava vaikutus näihin sairauksiin. Jotkut bakteerit, kuten Erysipelotrichaceae tuottaa trimetyyliamiinia (TMA) koliinista, jota löytyy kananmunan keltuaisesta, sekä L-kartiniinia, jota saadaan punaisesta lihasta ja kalasta. TMA hapetetaan maksassa trimetyyliamiini-typpioksidiksi TMAO, johon liittyy kohonnut riski sairastua ateroskleroosiin ja muihin sydän- ja verisuonitauteihin.
- Crohnin tautiin on mikrobiomilla tutkittuja yhteyksiä. Asteikolla 1-10 mitattuna, mitä enemmän suojaavia tekijöitä löydetään mikrobiomista, sitä korkeampi on suojaava vaikutus näihin sairauksiin. Crohnin tauti liittyy perimän lisäksi korkeaan Escherichia coli -bakteerien pitoisuuteen. Nämä bakteerit ovat usein mukana tulehduksellisissa prosesseissa. Toisaalta esimerkiksi Faecalibacterium prausnitzii:n vähäinen määrä toimii tulehdusta estävänä tekijänä.
- Eri bakteerien keskinäiset suhteet vaikuttavat tulehduksellisten sairauksien ja liikalihavuuden riskiin. Asteikolla 1-10 voidaan mitata kohonnutta riskiä ja suojauksen tasoa. Akkermansia muciniphila- ja Christensella minuta -bakteerit suojaavat liikalihavuudelta. Erityisesti näistä ensimmäinen liittyy matalaan kehonpainoon sekä suojaa elimistöä aineenvaihduntahäiriöiltä ja insuliiniresistenssiltä. Normaalin aineenvaihdunnan omaavilla yksilöillä löytyy suolistosta korkeampia Faecalibacterium ja Bifidobacterium määriä.
- Haavaiseen paksusuolentulehdukseen liittyviä tekijöitä voidaan osoittaa mikrobiomista lukuisia. Asteikolla 1-10 mittattuna, voidaan arvioida riskiä ja suojaustasoa. Äkillisesti alkaneessa sairaudessa voidaan havaita massaltaan suurempi määrä bifidobakteereita, sekä opportunistisia patogeenejä (erityisesti Peptostreptococcaceae -perheen lajeja).
- Tyypin 2 diabetekseen on yhdistetty erityisiä tekijöitä, joita löytyvät mikrobiomista. Asteikolla 1-10 mitattuna, voidaan tekijöiden aiheuttamaa riskiä ja suojaustasoa määritellä. Firmicute -bakteerit tuottavat butyraattia, lyhytketjuista rasvahappoa, jolla on anti-infammatorisia vaikutuksia. Tyypin 2 diabeetikoilla on vähemmän Firmicutes -bakteereita ja he ovat korkeammassa riskissä tulehduksellisille sairauksille.
Ruokavalion merkitys
Länsimaalainen ruokavalioBacteroides - suvun bakteerilajit hallitsevat tämän tyyppistä mikrobiomia, jossa sen edustavuus on n. 80% ekosysteemistä. Tämä tarkoittaa sitä, että monimuotoisuus ei ole korkea. Muita bakteerisukuja tämän tyyppiselle mikrobiomille ovat Parabacteroides, Paraprevotella ja Odoribacter. Jotkut tutkijat yhdistävät tämän mikrobiomityypin länsimaiseen ruokavalioon, joka sisältää runsaasti yksinkertaisia sokereita, eläinrasvoja ja proteiineja.
|
|
