Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa ohutsuolen pinnalle kehittyy krooninen tulehdustila. Keliakiaan sairastuneella ihmisellä viljatuotteiden sisältämä gluteeni indusoi tulehduksen. Tämä johtaa lopulta ohutsuolen nukkalisäkkeiden tuhoutumiseen. Osalla potilaista voi esiintyä oireita myös iholla, jolloin puhutaan ihokeliakiasta. Keliakian oireina ovat mm. mahakipu, ripuli, turvotus, painonlasku, iho-oireet ja mahdollisesti anemia.

Keliakian perinnöllisyys

Keliakian genetiikka liittyy osaltaa myös muiden autoimmuunisairauksien geneettisiin tautimekanismeihin, kuten reumasairauksien ja tyypin 1 diabeteksen. Nämä yhteiset geenit ovat HLA-II luokan geenejä joiden on havaittu olevan yleisempiä kaikilla autoimmuunisairauksia sairastavilla ihmisillä. Jos potilaalla on keliakialle altistavia HLA-geenejä, niin nämä eivät kuitenkaan suoraan johda keliakian syntyyn. Keliakiaan liittyvien HLA-geenien suhteellinen osuus eri väestöissä vaihtelee jonkin verran. Keliakiaan on viimevuosina löydetty HLA-geenien lisäksi myös muita sairaus riskiä kohottavia geenejä.

RISKITEKIJÄT KELIAKIASSA

Geneettisen alttiuden lisäksi keliakian riskiä tulee tarkastella yhdessä ympäristön alttiuden kanssa:

• Sukupuoli; Sairautta esiintyy enemmän naisilla.
• Ravinto; Länsimaissa enemmän keliakiaa, koska ravinto sisältää runsaasti viljoja (gluteenia).
• Perhehistoria; Lähisukulaisella esiintynyt keliakia lisää henkilön riskiä sairastumiselle.
• Muut autoimmuunisairaudet; diabeetikolla tai reumapotilaalla on suurentunut riski keliakialle.